Suomalaisen kansanuskon pyhät paikat
Suomalaisen kansanuskon pyhät paikat ovat muinaisuudestamme kiinnostuneille edelleen vaikuttavia vierailukohteita. Muinaissuomi on sivusto, jonka tarkoituksena on paitsi esitellä suomalaista kansanuskoa ja esihistoriaa, myös tarjota välineitä, kuten Pyhät Paikat -karttapalvelu, jonka avulla asiasta kiinnostuneet voivat itse vierailla vanhoilla pyhillä paikoilla.
Suomalainen kansanusko
Suomalainen kansanusko tai muinaisusko (määrittelijästä riippuu kumpaa muotoa halutaan käyttää ja mitä siihen sisältyy) käsittää Suomen alueella asuneiden ihmisten henkisen elämän piiriin kuuluneet tavat, uskomukset, käytänteet, taikakeinot ja maailmankuvan. Oikeastaan kansanuskoa harjoittaneilla ihmisillä ei ollut erillistä jakoa “maalliseen” ja “henkiseen”, vaan maailmankatsomus oli holistinen, kokonaisvaltainen. Nykyinen jakomme kertookin luultavasti enemmän meidän kulttuuristamme ja uskomuksistamme kuin maailman todellisesta luonteesta.
Suomalainen kansanusko on kiehtova ja oikeastaan voisi sanoa vielä melko lapsenkengissään oleva tutkimusalue, koska sitä on harjoitettu tuhansia vuosia eri ihmisten ja populaatioiden toimesta, jonka myötä se on erittäin kerrostunutta ja vanhimmista kerrostumista ei ole saatavilla kuin epäsuoria tietoja.
Vanhimpia kansanuskoon kuuluvia nykypäivään säilyneitä merkkejä löydämme kallioista, joita koristavat sadat yleensä punavärillä tehdyt maalaukset. Vanhimmat näistä maalauksista on ajoitettu yli 5000 vuoden taakse. Pronssikaudelta maastossa on säilynyt esimerkiksi hiidenkiukaita ja kuppikivia. Rautakauden kansanuskon pyhiä paikkoja olivat esimerkiksi seidat, joista osaa käytetään yhä tänäkin päivänä. Suomalainen kansanusko ei ajallisen ulottuvuuden osalta millään lailla häpeä maailman vanhimpien uskomuskerrostumien rinnalla.
Vaikka kirjoitettua tietoa vanhimmista kerrostumista ei ole saatavilla, voimme päätellä niiden taustalla olevaa maailmankuvaa vertailevan etnografisen tutkimuksen avulla. Tiedämme esimerkiksi, että kalliomaalauksia on tehty muualla Euroopassa, Afrikassa ja Australiassa kymmeniä tuhansia vuosia. Alkuperäiskansoja haastattelemalla on saatu selville osan maalauksista kertovan shamanistisista menoista ja näyistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikan tienoilla kymmeniä tuhansia vuosia asuneen San-kansan tietäjät, kertoivat 1900-luvun vaihteessa etnografeille kalliomaalausten ihmiseläin-hybridien kuvaavan eläimeksi muuttuvaa shamaania/tietäjää1.
Suomalaisessa kansanuskon tutkimuksessa on perinteisesti tehty jako yhtäältä shamanistiseen, esi-agraariseen uskomusperinteeseen, ja toisaalta maanviljelyn myötä aloilleen asettuvan väestön omaksumasta muuttuvasta maailmankuvasta, jonka myötä siirryttiin tietäjälaitokseen(2, s. 20). Shamanismista kertovat piirrokset ja tarinat olisivat siis tämän jaon perusteella huomattavasti vanhempia.
Lisäksi oma rikas lyriikkaperinteemme, josta tunnetuin esimerkki on Kalevala, sisältää kerrostumia hyvinkin vanhoilta ajoilta. Esimerkiksi Väinämöisen tiedonhakumatka tietäjä Vipusen vatsaan ajatellaan olevan kertomus shamanistisesta matkasta(2, s. 21).
Perinteen elvytystä
Nykyajan ihminen voi yrittää hahmottaa mennyttä ajatusmaailmaa vierailemalla kansanuskon pyhillä paikoilla. Itse paikalla ollessa monen paikan vaikuttavuus tulee käsinkosketeltavaksi, ja “avautuu” aistinsa herkistäneelle, jolloin on mahdollista päätellä tai aavistella jotain ne tehneiden ja niissä vierailleiden muinaissuomalaisten ajatusmaailmasta. Kokemuksena tällälailla hankitut tuntemukset/ideat ovat ylivertaisia pelkästään kirjojen lukemiseen verrattaessa.
Lisäksi Suomesta löytyy lukuisia järjestöjä, jotka keskittyvät perinteen elvyttämiseen kokoamalla yhteen ihmisiä, joita asia kiinnostaa, järjestämällä tapahtumia sekä keräämällä asiaan liittyvää tietoa.
Pyhät Paikat -karttasovellus
Pyhät Paikat on Muinaissuomen tarjoama sovellus, jonka avulla voi etsiä pyhiä kohteita kartalta sekä opiskella niistä lisätietoja. Pyhien Paikkojen idea on a) tarjota yleissilmäys, missä pyhiä kohteita sijaitsee, b) tarjota niistä lisätietoa sekä valokuvien että matkakertomusten muodossa, ja myös linkittää lisätietoja etsivät muihin palveluihin. Tietoa pyhistä paikoista on alkuvaiheessa lähinnä nimen ja koordinaattien muodossa. Joistain kohteista löytyy myös valokuva, ja lyhyt esittelyteksti. Aineistoa on tarkoitus täydentää eri lähteistä ajan kuluessa.
Pyhät paikat tarjoaa alkuvaiheessa tiedot muutamasta sadasta parhaiten tiedossa olevasta tai näyttävimmästä kohteesta, jotka on kerätty mm. Wikipediasta, muualta internetistä sekä Aimo Kejosen ja Tuomo Kesäläisen erinomaisista Suomen luonnon pyhät paikat, sekä Suomen lohkareet ja tarinakivet -kirjoista. Jos sinulla on tietoa pyhästä paikasta, jonka haluaisit olevan julkisesti tiedossa, voit lähettää siitä sähköpostia osoitteeseen info miukumauku muinaissuomi piste com.